Handelsbanken Euro Obligaatio

Neljännestä on leimannut suuri dramatiikka Euroopan korkomarkkinoilla. Kvartaalin lopulla presidentti Macron päätti hajottaa kansalliskokouksen ja pitää uudet vaalit oman puolueensa saatua heikon tuloksen kesäkuisissa europarlamenttivaaleissa. Tämä aiheutti levottomuutta rahoitusmarkkinoilla. Ranskan ja Saksan valtionlainojen korkojen välinen ero nousi korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2011 eurokriisin, kun Ranskalle lainaa myöntävät nostivat riskipreemioitaan tuntuvasti. Näin meneteltiin siksi, että pelätään poliittisesti kaoottista ajanjaksoa nyt kun kasvava budjettialijäämä ja suuri valtionvelka rasittavat Ranskan valtiontaloutta. Tämä on johtanut korkeampiin riskipreemioihin myös reunamaissa, kuten Italiassa ja Espanjassa. Rahastolla oli jo aiemmin alipaino Italiassa ja heti Macronin hajotettua parlamentin rahasto päätti myydä Ranskan valtionobligaatiot, ja nämä seikat ovat nostaneet rahaston tuottoa suhteessa indeksiin.

Globaalit korot nousivat toisella neljänneksellä, kun kuluttajasegmentti vahvistui ja inflaation pelättiin jäävän pitkäaikaiseksi. Tämä sai markkinat hinnoittelemaan uusia koronlaskuja Yhdysvaltain keskuspankilta ja Euroopan keskuspankilta, vaikka viimeksi mainittu jo laski korkoaan kesäkuussa.

Rahastolla oli tarkastelukvartaalilla pienehkö positio Saksan verraten alhaisissa keskipitkissä koroissa, mikä painoi jonkin verran tuottoa. Lisäksi uskomme, että pitkät korot pysyvät ylhäällä laskeneista ohjauskoroista huolimatta muun muassa lisääntyneen tarjonnan ja korkeampien riskipreemioiden myötä. Rahasto on siksi säilyttänyt edelleen suuret positionsa, jotka rakentuvat sille, että kahdesta kymmeneen vuoden lainojen tuottokäyrät Euroopassa jyrkkenevät, ja ne vaikuttivat positiivisesti tuottoon päättyneellä kvartaalilla.