Jakson aikana markkinat alkoivat kehittyneillä markkinoilla hinnoitella aggressiivisia odotuksia monien keskuspankkien koronlaskuista, jolloin Yhdysvaltain 10-vuotisen tuotot nousivat noin 30 peruspistettä. Monissa maissa, sekä kehittyvillä että kehittyneillä markkinoilla, perusinflaatio on osoittautunut verraten hidasliikkeiseksi verrattuna inflaatiotavoitteisiin ja talousdataan, jota ennen kaikkea Yhdysvalloista saadaan edelleen vahvana. Kehittyvien markkinoiden korkotuotot ovat olleet neljänneksen aikana marginaalisia korkean kuponkikoron vuoksi, mutta kokonaiskorkojen nousu vaikutti korkotuottoon negatiivisesti. Suurin osa tuotosta on siis tullut kehittyvien markkinoiden valuuttojen vahvistumisesta suhteessa Ruotsin kruunuun.
Parhaiten ovat tuottaneet Meksikon ja Intian ylipainot sekä aktiivisesti että suhteellisesti ja ennen kaikkea maiden vahvat valuuttakurssit. Positiivista vaikutusta oli myös korkoliikkeillä Intiassa ja korkeilla koroilla Meksikossa.
Tuntuvin negatiivinen vaikutus on ollut Turkin liiroissa liikkeeseen lasketuilla hallitustenvälisillä obligaatioilla, kun maan inflaatio yllätti suuruudellaan. Turkin keskuspankki nosti korkoa vielä kerran ja ohjauskorko on nyt 50 prosenttia. Rahastolla on kuitenkin suhteellinen alipaino Turkissa, mutta pidämme positioinnin ennallaan, koska maan talouspolitiikka on tiukkaa ja korkeaa inflaatiota hillitsevää.
Arvostus näyttää houkuttelevalta, ulkomainen omistus on vähäistä ja tuottoaste erittäin korkea.
Rahasto on duraatioltaan lyhyehkö, Kiina on suuressa alipainossa, mutta ylipainoa Latinalaisessa Amerikassa eli Meksikossa ja Brasiliassa jatketaan.