Kuluvan vuoden toinen kvartaali on ollut tapahtumakylläistä aikaa. Globaalit korot ovat nousseet ja laskeneet, ja useat keskuspankit ovat aloittaneet koronalennussyklinsä. Inflaatio ja keskuspankkien toimet ovat paljolti määrittäneet rahoitusmarkkinoita.
Huhtikuussa keskusteltiin paljon siitä, alentaako Yhdysvaltain keskuspankki ohjauskorkoaan kuluvana vuonna, sillä sikäläinen inflaatio osoittautui jälleen odotettua järkkymättömämmäksi. Se johti korkojen nousuun ja osakemarkkinoiden heikkenemiseen. Samaan aikaan Lähi-idän geopoliittiset jännitteet jatkuivat.
Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti, ja toukokuun alussa riskinottovalmiudet kasvoivat. Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Powell indikoi, että pankin seuraava askel tuskin on koron nostaminen, mikä toi markkinoille toivoa pehmeästä laskusta. G10 maiden keskuspankeista ensimmäisinä Ruotsin Riksbanken laski ohjauskorkoaan, ensimmäistä kerta sitten vuoden 2016. Kesäkuussa Euroopan keskuspankki seurasi esimerkkiä. Yrityslainamarkkinat ovat toimineet hyvin ja uusemissiomarkkinoilla on ollut erittäin toimeliasta koko vuosineljänneksen ajan.
Rahastolla on ollut neutraali tai pitkähkö duraatio näiden suurten korkoliikkeiden aikana. Rahaston onnistuneet lainavalinnat ovat eniten vaikuttaneet vertailuindeksiä parempaan tuottoon. Parhaiten ovat tuottaneet Castellum, Telefonica ja Kojamo.
Olemme lisäksi myyneet monia lainoja, joiden korkoero on kaventunut, kuten espanjalaista Banco Credito Socialia, ja investoineet uusiin, kuten YIT ja EDP.